Vastaus: Sinua pelottaa. Oletko aivan varma, että tunteessasi on kyse siitä, että sinua pelottaa? Ehkä tunne, jota tunnet, onkin itse asiassa - ja vain ja ainoastaan - rohkeutta, sillä seisoessasi siinä, keskellä noita kaikkia tuntemuksiasi, niin ethän voi olla mitään muuta kuin rohkea! Vaikka kuinka väittäisit muuta... Ja sinä kyllä kestät sen kaiken, teet sitä itse asiassa kaiken aikaa, sillä olethan edelleen siinä, kaiken sen keskellä! Kestät niin kauan, kunnes sinusta vääjäämättä ja selvästi alkaa tuntua, että "nyt on totta se, että en kestä enää" ja silloin yleensä tapahtuu jonkinlainen ihme: väsymys tai uupumus tai ns. romahtaminen tulee ja pelastaa sinut vieden sinut johonkin toiseen olotilaan, jossa alat sallia sen, että sinua kannetaan ja sinusta huolehditaan ja jossa pääset ihanasti antautumaan ja pois tuosta nykyisestä olotilastasi. Ei siis mitään syytä huoleen. (Jos sinua oikein kovasti pelottaa kaikki nuo "mitä jos/entä jos" - ajatukset, niin voit ajatella, että ennen pitkää kuolema kyllä tulee ja vapauttaa sinut kaikesta taakasta ja vastuusta ja huolesta ja tarpeesta kontrolloida asioita.)
Tuntemasi tunne voi olla myös esim. pelkkää tietämättömyyttä: tietoisuutta siitä, että olet menossa kohti jotain uutta, josta et tiedä tarpeeksi ja jota et vielä osaa määritellä; olethan niin kovin tottunut siihen, että asiat täytyy aina määritellä, jotta voisit kuvitella, että pystyt hallitsemaan ne. Kysy "Onko minun tiedettävä tämä asia voidakseni olla turvassa? Voinko edes luottaa rationaalisen mieleni kykyyn antaa minulle oikeita ja minua suojelevia ja minua auttavia vastauksia?" Entä jos onkin niin, että mitä enemmän "tiedät", sen turvattomampi olet, koska et kykene silloin olemaan joustava ja myötäilemään ja mukailemaan tilanteita? Kun et tiedä mitään etukäteen, mikä tahansa voi olla mahdollista!
Entäpä jos peloksi määrittelemässäsi tunteessa onkin kyse innostuneisuudesta! Siitä, että haluat todella, todella kovasti nähdä, kuinka jossain asiassa tulee käymään tai kuinka tulet sen ratkaisemaan. "Tämän asian minä kyllä haluan ratkaista ja katsoa loppuun asti, kävi miten kävi!" "Peloksi" määritteleminen vain varmistaa, että pysyt siinä tilanteessa tai asiassa kiinni niin pitkään, että varmasti viet sen kohti ratkaisuaan - viestitäthän silloin itsellesi, että "tämä asia on todella tärkeä, sillä minähän pelkään sitä".
Entä jos siinä tunteessasi voi olla kyse ihan mistä vain - haluat?
Ainoa keino lopettaa pelkääminen on lakata tietämästä ensimmäistäkään asiaa. Pysähdy ja pudota kaikki, kuin antaisit ostoskassin vieriä kädestäsi lattialle. Ole hiljaa ja seiso siinä, syvällä omassa olemuksessasi, kaiken uhallakin ja sano: "Minä en millään voi tietää totuutta tästä kyseisestä asiasta. Se voi olla mitä tahansa, myös jotain positiivista ja ihmeellistä." Kerää ne viimeisetkin rohkeutesi rippeet ja anna sen kaiken vain olla, tai itse asiassa tulla luoksesi. Ole siinä itsessäsi, sen kaiken kanssa, järkähtämättä. Ei se voi kaataa sinua, ainakaan lopullisesti, tai jos niin käy, niin se oli sitten tarkoitettu niin, ja löydät pelastuksesi sitten sitä kautta. Eikä sinun tarvitse yrittää ratkaista mitään, koska ethän edes voisikaan tehdä mitään sellaista. Jos yrität "ratkaista" asioita, niin elämä kyllä varmistaa, että sinulla sitten myös riittää ratkottavaa, aina vain uudestaan, kerta toisensa jälkeen, koska sitähän sinä silloin haluat: "ratkoa asioita"! - Ja ennen pitkää, yleensä aika nopeastikin, tapahtuu käänne, joskus jopa ihme: jotain tapahtuu, tai ilmenee, jokin ratkaisu tai käänne tai oivaltaminen tai tajuaminen. Pelottava uhka osoittautuukin joksikin aivan muuksi.
Pelkäävä mielesi ei mitenkään voi nähdä niitä ratkaisuja ja potentiaaleja ja mahdollisuuksia, mitä on jo olemassa. Pelkosi ei tiedä mistään muusta kuin menneisyyttäsi koskevista asioista, jotka nekin ovat kuitenkin vain pelkkiä spekulaatioita ja suoraan sanoen hyvin usein suoranaisia mielesi tuottamia väärinymmärryksiä ja harhaisia tulkintoja. Sano siis itsellesi: "Tähän asiaan on jo olemassa, ihan tässä nykyisessä, käsillä olevassa hetkessä, oma ratkaisunsa; en vain jostain syystä vielä ihan kykene näkemään tai tajuamaan sitä. Mitä nopeammin pystyn tämän levottoman mieleni hiljentämään, sen pikemmin myös se ratkaisu pystyy esittelemään itsensä minulle." Kaikille ongelmille on olemassa omat ratkaisunsa, et vain aina kykene välittömästi näkemään niitä! Ei voi olla sellaista asiaa kuin "ongelma" ilman, että sitten on jossain myös "ratkaisu". Älä siis huolehdi ja jännitä: kaipaamasi ratkaisu ON olemassa, kunhan vain olet tarpeeksi avoin ja ennakkoluuloton sille, että se ei välttämättä ole juuri sellainen, kuin haluaisit tai kuvittelisit sen olevan. Se voi olla jotain vielä parempaa...
Ja se ratkaisu ei voi tulla luoksesi, jos mielesi ovet ovat jännityksen vuoksi kiinni. Ja, koska et yksinkertaisesti voi TEHDÄ mitään ns. "auttaaksesi" asiaa, on viisainta ja parhainta yksinkertaisesti alkaa tehdä ja puuhailla jotain aivan muuta. Jotain aivan muuta. Jotain mukavaa ja kivaa, jolloin rentoudut ja mielesi avautuu, itsestään, ratkaisun tulla. Uppoudu lempitelevisiosarjaasi, kuin mitään muuta ei olisi. Leivo leipä. Lähde kävelylle. Aloita jokin projekti, ilman tarvetta, että sen pitäisi johtaa johonkin. Kiinnostu jostain muusta asiasta, oli se sitten mitä hyvänsä, ja tee siitä hetkeksi kaiken keskipiste. - Ja sitten, yllättäen, kaiken sen keskellä, jotain tapahtuu tuon alkuperäisen ongelmasi suhteen.
Ja: vain se on todellista, mitä TEET, nyt. PELOKKAAT AJATUKSESI EIVÄT OLE TODELLISIA. Ne ovat pelkkää tulkintaa jostain asiasta, ja useimmiten väärää tulkintaa. SE, MITÄ TEET NYT, SE ON TODELLISTA ja vain sillä on merkitystä. Se, että leivot, edes hetken verran, huolettomana, iloisena ja rentoutuneena sekä tietoisena siitä, että "juuri nyt minulla ainakin on tarpeeksi ruokaa; kohta saan nauttia esimerkiksi tästä ihanasta tuoreesta hiivaleivästä", niin SE on todellista ja tuo tunne ja tietoisuus on sitten myös yhtä kuin tulevaisuutesi (tulevaisuutesi ei siis pohjaudu pelkän mekaanisen ajatuksen varaan, kuten esim."apua, rahani tulevat varmasti loppumaan ja joudun elämään pelkällä kaurapuurolla!"). Tai kun istut kaikessa rauhassa, katsellen ikkunasta ulos ja ihaillen kaunista talvista iltapäivää, nauttien pikkulintojen leikeistä lintulaudalla... Noiden hetkien tuottama tunne tulee sitten myös jatkumaan, tulevaisuudessakin, jos vain olet tarkkana, että valitset niin, yhä uudestaan, aina sen kyseisen hetken pohjalta. Kysy siis itseltäsi: "Ilmeneekö juuri nyt jotain, mitä minun ihan oikeasti olisi syytä pelätä?" Ja jos vastauksesi on kielteinen, ja jos kysyt sitä samaa kysymystä yhä uudestaan, pysyen aina juuri vain siinä omassa Nyt-hetkessäsi, voit luottaa, että se sama huoleton ja turvallinen olotila tulee jatkumaan tulevaisuudessakin. Tulevaisuushan koostuu alati toisiaan seuraavista Nyt-hetkistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti