lauantai 18. helmikuuta 2012

"En tiedä, mitä pitäisi valita!"

Kysymys: En tiedä, mikä vaihtoehto olisi parasta valita. Pääni on aivan sekaisin!

Vastaus: Oletko aivan varma, että sinun edes täytyy "valita" jotain? Entä jos kaikki loppujen lopuksi vain - tapahtuu, valinnoistasi ja päätöksistäsi huolimatta? Entä jos kaikkea ohjaileekin jokin muu kuin päätöksiä ja valintoja tehtaileva rationaalinen mielesi? Onko sinulle koskaan käynyt niin, että vakaista aikeistasi huolimatta kaikki onkin yhtäkkiä lähtenyt etenemään johonkin aivan muuhun suuntaan, ja tavalla, jossa kaikki menikin paremmin, kuin aiemmin osasit edes kuvitellakaan?

Kaikki valinnat on aina jo tehty. Se, mitä kulloinkin haluat ja valitset, ON JO sinulla, automaattisesti, juuri siinä muodossa ja mittakaavassa kuin haluatkin sen olevan, jos vain katsot tarkasti ja ennakkoluulottomasti. Teet ja olet joka hetki juuri sitä, mitä syvällä sisimmässäsi haluat sillä hetkellä eniten tehdä tai olla."En tiedä, kumman miehen näistä kahdesta sulhasehdokkaasta valitsisin..." Jos elät sinkkuna, mitä todennäköisimmin totta on se, ainakin juuri sinä kyseisenä hetkenä, että et halua kumpaakaan niistä miehistä, vaan olet jo tehnyt valinnan (ja elät sillä hetkellä todeksi valintaa), että mieluummin olet ja elät itseksesi! Jos todella ja ihan oikeasti, olemuksesi joka tasolla, haluat jotain, sinä sitten myös valitset ja hankit/saat sen asian itsellesi, ennen kuin ehdit edes ajatella tietoisesti! Tietysti totta samaan aikaan on myös se, että haluaisit itsellesi kumppania omaan elämääsi, ja jos katsot tilannettasi ennakkoluulottomasti, saatat huomata, että sinulla ON mies/miehiä elämässäsi "kumppaneina", juuri siinä muodossa ja määrässä, mihin sillä hetkellä olet valmis ja halukas! (Esim. sinulla saattaa olla miesystävä, joka tulee naulaamaan taulusi seinälle ja asentamaan digiboksin ja toinen miesystävä, joka tarjoaa sinulle olkapäätä, kun itkettää, ja pitää yllä naisellista itsetuntoasi kehumalla ulkomuotoasi, ja lisäksi sinulla saattaa kenties vielä olla isä, jolta saat rahallista tukea... Kun panet nämä kaikki kolme yhteen, niistähän muodostuu yhteensä yksi kokonainen, lähes täydellinen miesystävä... Ja tämä asetelma varmistaa, että samalla sinulla säilyy kuitenkin myös oma vapautesi ja riippumattomuutesi; ajattelethan sillä hetkellä, että kyetäksesi säilyttämään itsenäisyytesi sinun on asuttava ja elettävä yksin...) - Ja sitten kun aika on kypsä, tapahtuu taas jokin valinta, ihan itsestään; valitset jotain muuta, sitten kun olet siihen valmis ja haluat muutosta aidosti, täydestä sydämestäsi, yhtään epäröimättä. Ei hetkeäkään ennen. Kaikki muu ennen sen valinnan toteutumista on turhaa spekulointia. Elä vain elämääsi ja nauti siitä, mitä kaikkea hyvää elämässäsi on niiden valintojen ansioista, joita sillä kertaa olet tehnyt. "Ihanaa; minun ei tarvitse koskaan riidellä kenenkään kanssa eikä kysyä keneltäkään lupaa, jos vaikka haluan lähteä matkalle ensi viikonloppuna... Mikä ihana vapaus ja rauha! Ei tarvitse ottaa ketään toista ihmistä huomioon kuin itseni..." Ja olet aina tilanteessa ja asemassa, jossa et voi muuta kuin voittaa!


Jos sinusta tuntuu, että jokin valinta pitää kuitenkin ns. "tehdä", niin kerää kaikki sitä kyseistä, valinnan kohteena olevaa asiaa koskeva tieto, mihin sinulla vain on pääsy, ikään kuin mielesi suureen kattilaan "muhimaan" ja sekoittumaan keskenään. Ja jatka vain elämääsi, älä mieti koko asiaa, ja ennen pitkäänhän jotain väistämättä sitten tapahtuu; jokin valinta aktualisoituu. Ja huomaat, että se, peeveli vieköön, ososittautuu aina oikeaksi, ennemmin tai myöhemmin, tavalla tai toisella. Toisinaan taas haluat tai tunnet tarvetta tehdä ihan tietoisesti jokin tietty valinta, sillä sisäinen äänesi kehottaa sinua siihen, ja kaikki tuntuu oikealta ja hyvältä. Silloin: anna vain mennä, ja nauti! Joskus päätösten ja valintojen tekeminen on yksinkertaisesti vain hauskaa; ihan vain sen pelkän kokemuksen vuoksi, jonka saamme, kun valitsemme jotain elämäämme, ilman mitään sen suurempia pyrkimyksiä tai tavoitteita! Silloin valinnan painetta ja vastuuta helpottaa sen tajuaminen, että jokainen valinta on aina vain alku: koskaan ei voi olla lopullisia takeita siitä, mihin kulloinenkin valinta johtaa. Siksi myös perustelujen esittäminen sille omalle valinnalleen on loppujen lopuksi turhaa; kaikkihan tapahtuu ja toteutuu aina vain siinä kyseisessä nyt-hetkessä ja vain nyt-hetkellä on merkitystä. Kaikki muu on kontrollimme ulottumattomissa, koska sitä kaikkea muuta ei vielä edes ole! Ei ole niin, että valitsemme joistain edessämme lojuvista vaihtoehdoista, joiden lopputulos ja laatu on ennalta valmiiksi asetettu, vaan on kyse siitä, että kaikki luodaan aina siinä kyseisessä, käsillä olevassa hetkessä. Kukaan tai mikään ei aseta lopputuloksia valmiiksi puolestamme; millään taholla ei ole sellaista auktoriteettia tässä universumissa. Kun huolehdimme siitä omasta nyt-hetkestämme, hetki ja tilanne kerrallaan, kaikki kyllä aina järjestyy. - Ja vaikka jokin valinta sitten johtaisikin tilanteeseen, jonka tulkitset ja määrittelet ns. "epäonnistumiseksi", se voi silti loppujen lopuksi olla se lyhin ja suorin tie elämässä eteenpäin, jotta oppisit ja tajuaisit jotain oleellista ja tärkeää. Mikään ei koskaan lähtökohtaisesti ole ns. "hyvää" tai "huonoa". Lopputulokset riippuvat aina siitä, kuinka me ITSE määrittelemme tilanteet ja tapahtumat itsellemme. Ja kuinka voisit etukäteen määritellä, mitä jokin asia tulee olemaan, ennen kuin olet edes valinnut sekä kokenut ja sitä tietä tutkinut koko asiaa!

Joten: aina vain: "Mikä kiehtoo tai innostaa minua nyt? Mitä haluaisin kokea ja tutkia seuraavaksi? Mitä tunnen tarvitsevani juuri nyt?"  Ei: "Mikä on oikein tai väärin? Hyödyllistä? Moraalisesti suositeltavaa?"






perjantai 17. helmikuuta 2012

"Minua pelottaa."

Kysymys: Minua pelottaa. En jaksaisi tätä enää; en kestä tätä enää.


Vastaus: Sinua pelottaa. Oletko aivan varma, että tunteessasi on kyse siitä, että sinua pelottaa? Ehkä tunne, jota tunnet, onkin itse asiassa - ja vain ja ainoastaan - rohkeutta, sillä seisoessasi siinä, keskellä noita kaikkia tuntemuksiasi, niin ethän voi olla mitään muuta kuin rohkea! Vaikka kuinka väittäisit muuta... Ja sinä kyllä kestät sen kaiken, teet sitä itse asiassa kaiken aikaa, sillä olethan edelleen siinä, kaiken sen keskellä! Kestät niin kauan, kunnes sinusta vääjäämättä ja selvästi alkaa tuntua, että "nyt on totta se, että en kestä enää" ja silloin yleensä tapahtuu jonkinlainen ihme: väsymys tai uupumus tai ns. romahtaminen tulee ja pelastaa sinut vieden sinut johonkin toiseen olotilaan, jossa alat sallia sen, että sinua kannetaan ja sinusta huolehditaan ja jossa pääset ihanasti antautumaan ja pois tuosta nykyisestä olotilastasi. Ei siis mitään syytä huoleen. (Jos sinua oikein kovasti pelottaa kaikki nuo "mitä jos/entä jos" - ajatukset, niin voit ajatella, että ennen pitkää kuolema kyllä tulee ja vapauttaa sinut kaikesta taakasta ja vastuusta ja huolesta ja tarpeesta kontrolloida asioita.)

Tuntemasi tunne voi olla myös esim. pelkkää tietämättömyyttä: tietoisuutta siitä, että olet menossa kohti jotain uutta, josta et tiedä tarpeeksi ja jota et vielä osaa määritellä; olethan niin kovin tottunut siihen, että asiat täytyy aina määritellä, jotta voisit kuvitella, että pystyt hallitsemaan ne. Kysy "Onko minun tiedettävä tämä asia voidakseni olla turvassa? Voinko edes luottaa rationaalisen mieleni kykyyn antaa minulle oikeita ja minua suojelevia ja minua auttavia vastauksia?" Entä jos onkin niin, että mitä enemmän "tiedät", sen turvattomampi olet, koska et kykene silloin olemaan joustava ja myötäilemään ja mukailemaan tilanteita? Kun et tiedä mitään etukäteen, mikä tahansa voi olla mahdollista!

Entäpä jos peloksi määrittelemässäsi tunteessa onkin kyse innostuneisuudesta! Siitä, että haluat todella, todella kovasti nähdä, kuinka jossain asiassa tulee käymään tai kuinka tulet sen ratkaisemaan. "Tämän asian minä kyllä haluan ratkaista ja katsoa loppuun asti, kävi miten kävi!" "Peloksi" määritteleminen vain varmistaa, että pysyt siinä tilanteessa tai asiassa kiinni niin pitkään, että varmasti viet sen kohti ratkaisuaan - viestitäthän silloin itsellesi, että "tämä asia on todella tärkeä, sillä minähän pelkään sitä".

Entä jos siinä tunteessasi voi olla kyse ihan mistä vain - haluat?